PEXIN BLOGIEN MAAILMA: EIPÄ PUUSTA OLE TEHTYNÄ MINUN PIÄ, VAIK PUUPIÄ ON NIMENÄIN

Aiheen valitseminen ja aloittaminen ovat vaikeita. Sitten päätin luoda blogin kansamme rakastamasta vanhan polven huumorihahmosta, Pekka Puupäästä. Blogissa kerron Pekka Puupään syntytarinan, kuinka hän päätyi valkokankaalle, kadonneesta Pekka Puupää pala – animaatiosta ja omakohtaisia kokemuksia Pekka Puupään parissa.

KUINKA PEKKA PUUPÄÄ SYNTYI?

Ola Fogelberg

Pekka Puupään loi sarjakuvapiirtäjä Ola ”Fogeli” Fogelberg (1894 – 1952) vuonna 1925. Ensimmäinen Pekka Puupää – sarjakuva ilmestyi Kuluttajain Lehdessä 30.4.1925. Stripissä hölmö maalaispoika (Pekka Puupää) on saapunut Helsinkiin ja astuu Kuluttajain Lehden toimitukseen.

Varhainen Pekka Puupää- strippi 1920 – luvulta

Pekan tiukka ja roteva vaimo Justiina tuli sarjakuvaan mukaan saman vuoden elokuussa. Pätkä nähtiin ensimmäistä kertaa sarjakuvassa vuonna 1929 jolloin hän korvasi sarjakuvassa Pekan kaverina olleen Pölhö – Kustaan. Kyseinen hahmo näki päivänvalonsa vuonna 1927 ja poistui sarjakuvasta vuonna 1935.

Pekka ja Pätkä sarjakuvahahmoina

Tarinan mukaan Pekka Puupää nimi oli kirjailija Jalmari Finnen (1874 – 1938) keksimä nimitys yksinkertaisista henkilöistä. Fogeli oli äidinkieleltään ruotsalainen, sarjakuva siirtyi Elannon lehteen ja ruotsinkielisessä osuuskauppalehdessä Konsumentbladetissa Pekka Puupään nimi oli Kalle Träskalle.

Jalmari Finne

Fogeli piirsi elinaikanaan yhteensä 1200 Pekka Puupää- strippiä. Fogelin kuoltua haimasyöpään elokuussa 1952 hänen tyttärensä Toto Fogelberg – Kaila (1924 – 2013) jatkoi sarjakuvan piirtämistä vuosina 1952 – 1975.

Fogeli vanhoilla päivillään

Toto Fogelberg – Kaila

PEKKA PUUPÄÄ – ELOKUVAT

Idean Pekka Puupää- elokuvasta keksi Reino Helismaa (1913 – 1965) 1950 – luvun alussa. Tarinan mukaan Repe sai idean ollessaan Esa Pakarisen (1911 – 1989) ja Masa Niemen (1914 – 1960) seurassa. Vertaillessaan kaksikkoa Repe muisti Fogelin sarjakuvan ja sanoi ääneen: ”Pysykää siinä! Pekka ja Pätkä!”.

Reino ”Repe” Helismaa

Helismaa esitti idean SF:n johtajalle Toivo Särkälle (1890 – 1975) joka ryhtyi välittömästi toimeen. Ensitöiksi Särkkä lähti tapaamaan Fogelin leskeä Laura Fogelbergiä, täkeytyi Fogelin ystäväksi ja osti Pekka Puupään oikeudet 50000 silloisella Suomen markalla. Särkkä ja Fogelin leski sopivat yhdestä elokuvasta mutta tammikuussa 1953 allekirjoitetussa sopimuksessa SF:llä oli pysyvät oikeudet Pekka Puupäähän ja muihin sarjakuvan hahmoihin.

Toivo Särkkä

Ostettuaan oikeudet elokuvaan Särkkä ilmoitti Helismaalle: ”Minä ostin Fogelbergin leskeltä Puupään oikeudet, joten alahan kirjoittamaan Repe!”. Repe teki työtä keskettyä ja sai hyvin nopeasti tulosta aikaan. Myöhemmin Särkkä antoi tuomionsa Helismaalle, Pakariselle ja Niemelle: ”Minä olen lukenut tämän käsikirjoituksen ja kyllä siitä elokuva tulee!”.

Pakarisesta ja Niemestä tulivat Pekka ja Pätkä Helismaan suosituksesta. Särkkä määräsi Ville Salmisen (1908 – 1992) elokuvan ohjaajaksi sekä valitsi muiksi näyttelijöiksi Siiri Angerkosken, Tuija Halosen ja Tapio Rautavaaran. Salminen ohjasi vastahakoisesti elokuvan jonka ensi – ilta koitti 30.4.1953. Ensimmäinen elokuva joka kantoi nimeä ”Pekka Puupää”, saavutti niin suuren suosion että sille ryhdyttiin suunnittelemaan jatko – osaa.

Ville Salminen

Pekka Puupää (1953) elokuvajuliste

”Pekka Puupää Kesälaitumilla” sai ensi – iltansa 16.10.1953 mutta ennen kuvausten alkua Ville Salminen kieltäytyi ohjaamasta elokuvaa. Hänen tilalle kiinnitettiin Armand Lohikoski (1912 – 2005) joka ohjasi melkein kaikki Pekka Puupää- elokuvat, paitsi viimeistä.

Jatko – osan tuotannon alussa ensimmäisessä elokuvassa Tapio Rautavaaran esittämä taksikuski Erkki Saarikivi jäi pois koska Rautavaaran ja naispääosaa esittäneen Ruth Johanssonin (1933 – 1997) henkilökemiat eivät lyönneet yhteen. Uudeksi hahmoksi kiinnitettiin Pätkän sukulaispoika muusikko Kalevi Vaski, jota Olavi Virta esitti.

Pekka Puupää Kesälaitumilla (1953) elokuvajuliste

Armand Lohikoski

Kuvausten aikana Virralla ja Johanssonilla käynnistyi kahden vuoden mittainen romanttinen salasuhde vaikka heillä oli 18-vuotta ikäeroa. Elokuvassa nähdään myös ensimmäistä kertaa sivuroolissa Armas Jokio (1918 – 1998). Myöhemmin Jokio tuli tunnetuksi Pekka Puupää- elokuvien pihamies Pikkaraisena.

Pekka Puupää Kesälaitumilla 1953: Kalevi Vaski (Olavi Virta) ja Eeva Riuku (Ruth Johansson)

Armas Jokio pihamies Pikkaraisena

Helismaa kirjoitti ahkerasti uusia Pekka Puupää- elokuvia mutta vuoteen 1955 mennessä Repen ja ohjaaja Lohikosken väliset jännitteet olivat paisuneet liian suuriksi. Repeä ärsytti Lohikosken puuttuminen käsikirjoituksiin ja Lohikoski halusi tuoda enemmän omia ideoitaan esille. Todellisuudessa Repen ja Lohikosken välejä hiersivät näkemys- ja huumorintajuerot.

Repen jäätyä ulkopuolelle Pekka Puupää- elokuvien tuotannosta, Lohikoski käsikirjoitti seuraavat elokuvat: ”Pekka ja Pätkä Ketjukolarissa” (1957), ”Pekka ja Pätkä Sammakkomiehinä” (1957), ”Pekka ja Pätkä Suezilla” (1958), ”Pekka ja Pätkä Miljonääreinä” (1958) ja ”Pekka ja Pätkä Mestarimaalareina” (1959). ”Pekka ja Pätkä Salapoliiseina” oli kuvattu jo kesällä 1955 mutta se sai ensi – iltansa vasta 23.8.1957. Elokuvan käsikirjoitus jäi Repen viimeiseksi Pekka Puupää- käsikirjoitukseksi ennen irtisanoutumista.

Pekka ja Pätkä Ketjukolarissa (1957): Siiri Angerkoski, Armas Jokio, Lasse Saxelin, Esa Pakarinen ja Masa Niemi. Tämä elokuva oli Lohikosken ensimmäinen itse käsikirjoittama Puupää – elokuva ja se kuvattiin kesällä 1956.

Pekka ja Pätkä Sammakkomiehinä (1957): Masa Niemi, Sirkka – Liisa Wilén ja Esa Pakarinen

Pekka ja Pätkä Suezilla (1958)

Pekka ja Pätkä Miljonääreinä (1958): Harri Turunen, Masa Niemi ja Esa Pakarinen

Pekka ja Pätkä Mestarimaalareina (1959): Esa Pakarinen, Anja Hatakka ja Masa Niemi

Tummat pilvet alkoivat kuitenkin kasaantua Pekka Puupää- elokuvasarjan ylle. Pätkää esittävän Masa Niemen alkoholinkäyttö oli alkanut lisääntyä rajusti, Niemi ei tullut toimeen mm. Pakarisen ja Angerkosken kanssa, kesken kuvausten Niemi linnoittautui kotiinsa ja Lohikoski sai toistuvasti toimia Pakarisen ja Niemen riitojen sovittelijana.

Masa Niemi oli Viipurista kotoisin oleva näyttelijä, muusikko ja viihdyttäjä. Lyhytkokoisen Niemen elämä päättyi rajuun alkoholikierteeseen ja hänen hautansa sijaitsee Helsingin Hietaniemen hautausmaan uurnalehdossa 17 – 1 – 2.

Tuottaja Särkkä oli myös saanut tarpeekseen Pekka Puupää-elokuvien suosion rajusta laskusta sekä elokuvasarjaa negatiivisesti arvostelevista kriitikoista. Viimeisenä pisarana oli Lohikosken ehdottama elokuvaehdotus ”Pekka ja Pätkä Politiikan Pyörteissä”. Särkkä piti ideaa sopimattomana ja yhteiskuntaa halventavana poliittisena satiirina. Lohikoski sai potkut seuraavan elokuvan tuotannosta, ohjaajaksi kiinnitettiin Aarne Tarkas (1923 – 1976), käsikirjoittajaksi kutsuttiin takaisin Helismaa sekä ”Pekka ja Pätkä Neekereinä” näki ensi – iltansa 11.3.1960.

Aarne Tarkas

Pekka ja Pätkä Neekereinä (1960) elokuvajuliste

Vuosien saatossa alkoholisoitunut ja vainoharhaisuudesta kärsivä Masa Niemi kuvitteli, ettei ihmiset muista häntä muuna kuin Pätkänä. Niemi pyysi Pakarista kysymään Särkältä että tehdäänkö vielä uusia Pekka Puupää- elokuvia ja Särkän vastauksen ollessa kielteinen, Niemi päätyi henkilökohtaiseen ratkaisuun. Hänet löydettiin kuolleena Tampereella Pyynikin uimahallin retkeilymajassa. Kuolinsyyksi todettiin yliannostus unilääkkeitä ja alkoholia.

Reino Helismaan käsikirjoittamia Pekka Puupää- elokuvia ovat: ”Pekka Puupää” (1953), ”Pekka Puupää Kesälaitumilla” (1953), ”Pekka ja Pätkä Puistotäteinä” (1955), ”Kiinni On ja Pysyy – Pekan ja Pätkän Uusia Seikkailuja” (1955), ”Pekka ja Pätkä Pahassa Pulassa” (1955) ja ”Pekka ja Pätkä Neekereinä” (1960).

Pekka Puupää (1953): Esa Pakarinen, Tuija Halonen, Tapio Rautavaara ja Masa Niemi

Pekka Puupää Kesälaitumilla (1953): Olavi Virta, Masa Niemi ja Esa Pakarinen

Pekka ja Pätkä Puistotäteinä (1955): Risto Jussila, Esa Pakarinen, Siiri Angerkoski ja Masa Niemi

Kiinni On ja Pysyy – Pekan ja Pätkän Uusia Seikkailuja (1955)

Pekka ja Pätkä Pahassa Pulassa (1955): Einari Ketola, Masa Niemi ja Esa Pakarinen

Pekka ja Pätkä Neekereinä (1960): Masa Niemi, Esa Pakarinen ja Anja Hatakka

Helismaan ja Lohikosken yhdessä kirjoittamia Pekka Puupäitä ovat ”Pekka ja Pätkä Lumimiehen Jäljillä” (1954) ja ”Pekka ja Pätkä Salapoliiseina” (1957). Repe menehtyi luusyövän murtamana 21.1.1965 ja Lohikoski poistui keskuudestamme 20.3.2005.

Pekka ja Pätkä Lumimiehen Jäljillä (1954): Esa Pakarinen, Vihtori Välimäki ja Masa Niemi

Pekka ja Pätkä Salapoliiseina (1957): Masa Niemi, Esa Pakarinen, Anja Hatakka, Veikko Linna ja Ami Lovén

Pekka Puupää nukkui Prinsessa Ruususen unta kunnes elokuvaohjaaja Visa Mäkinen herätti Puupään valkokankaalle 1980 – luvulla. Mäkisen ohjaamana ilmestyivät sellaiset Puupää – elokuvat kuin ”Pekka ja Pätkä ja Tuplajättipotti” (1985) sekä ”Pekka Puupää Poliisina” (1986). Lisäksi Mäkinen ohjasi yhdeksän jakson TV – sarjan ”Pekka ja Pätkä” jota esitettiin vuonna 1986.

Visa Mäkinen

Pekka ja Pätkä ja Tuplajättipotti (1985) elokuvajuliste

Pekka Puupää Poliisina (1986) VHS – kansikuva

Ensimmäisessä Visa Mäkisen Pekka Puupää – elokuvassa pääosissa olivat Mauri Kuosmanen (Pekka Puupää), Jaakko Kallio (Pätkä), Kristiina Elstelä (Justiina) ja Ilmari Saarelainen (kiinteistönhoitaja Pikkarainen). Seuraavassa elokuvassa ja TV – sarjassa Kuosmasen tilalle oli Puupään hattuun sonnustautunut Esko Roine. Aikaisemmat Puupää – elokuvat oli kuvattu Helsingissä mutta Mäkisen Puupäät kuvattiin Turussa.

Ohjaaja Pekka Lehto aikoi toteuttaa 2000 – luvun puolivälissä elokuvahankkeen ”Pekka ja Pätkä Levottomina” mutta elokuvaa ei koskaan tehty. Lehto sai kuitenkin Suomen elokuvasäätiöltä 10000 € kehittämistuen.

Pekka Lehto

KADONNUT PEKKA PUUPÄÄ – PALA – ANIMAATIO

Fogeli teki keväällä 1927 lyhytanimaation ”Vaimo on Viisaampi Kuin Mies”. Pahvista tehdyistä hahmoista animaatiossa seikkailevat Pekka ja Justiina. Lyhytanimaatio kesti tiettävästi 13 minuuttia, Fogeli esitteli animaatiota Yhdysvalloissa ja animaatiosta on säilynyt käsikirjoitus ja arvosteluja.

Toto Fogelberg – Kailan kertoman mukaan ainoa kopio animaatiosta tuhoutui Elannon varaston tulipalossa. Animaatiossa Justiina osoittaa viisautensa tallettamalla Pekan perintörahat osuuskaupan säästökassaan.

OMAKOHTAISIA KOKEMUKSIA

Tutustuin Pekka Puupäähän jo lapsena. Katsoin isänäitini Sirkan (1928 – 2006) kanssa nämä Puupää – elokuvat: ”Pekka Puupää”, ”Pekka ja Pätkä Lumimiehen Jäljillä”, ”Pekka ja Pätkä Puistotäteinä” ja ”Pekka ja Pätkä Miljonääreinä”. Luin 13 – 15-vuotiaana joitakin Fogelin piirtämiä Puupää – sarjakuvia sillä minulla oli Pekka Puupää – sarjakuva- albumit osat 1, 2 ja 3.

Omistin myös yhden Toto Fogelberg – Kailan piirtämän Puupää – albumin osa 32 mutta se katosi jo kauan sitten. Minä ja vaimoni Tiia hommasimme eräältä Lappeenrannan reissulta Pekka Puupää DVD – boksin joka sisältää kaikki 13 elokuvaa.

Tämä Toto Fogelberg – Kailan Puupää – stripeistä koottu albumi minulla on joskus ollut

Pekka ja Pätkä DVD – boksi

Olen vahvasti sitä mieltä että syy miksi Puupää – elokuvat menivät huimaan laskuun 1950 – luvun lopulla, johtuu näistä syistä: 1) Lohikosken olisi pitänyt pitää Puupäät paremmin ajanhengessä mukana ja 2) Huhujen mukaan Lohikoski olisi halunnut tehdä ”Pekka ja Pätkä Miljonääreinä” ja ”Pekka ja Pätkä Mestarimaalareina” värielokuvina mutta hanke kaatui Särkän vastustukseen. Särkän mielestä Puupäät olisivat menettäneet iskuaan jos ne olisivat muuttuneet mustavalkoisista värielokuviksi.

Tarinan mukaan Lohikoski halusi käyttää Technicolor – värimatriisia koska ei pitänyt venäläisestä Sovcolor – matriisista. Sovcoloria käytettiin varhaisissa kotimaisissa värielokuvissa kuten ”Juha” (1956), ”Kulkurin Masurkka” (1958), ”Nuori Mylläri” (1958), ”Niskavuoren Naiset” (1958) ja ”Sampo” (1959). Jälkimmäinen oli suomalais- venäläinen yhteistyöelokuva Kalevalasta.

tiistai 23. kesäkuuta 2020

EIPÄ PUUSTA OLE TEHTYNÄ MINUN PIÄ, VAIK PUUPIÄ ON NIMENÄIN